1. Introduction
Artikkelin johdanto on aika suppea ja hieman harhaanjohtava sikäli, että siinä keskitytään esittelemään tietoverkkoja ja niihin liittyvää yleistä ongelmaa: käyttäjiä on paljon, mutta tiedon esilletuojia vähän. Artikkelin tarkoituksesta todetaan, että pyrkimyksenä on osoittaa kokeellisesti, miksi ihmiset ovat haluttomia jakamaan tietojaan. Aiheen määrittely jää kuitenkin epäselväksi ja tutkimusmenetelmiin viitataan niukasti. Hypoteesiä ei erikseen määritellä, ei myöskään tutkimukseen liittyviä muuttujia. Johdannossa on viittauksia kolmeen aikaisempaan tutkimukseen, joiden aiheet liittyvät "vapaamatkustukseen" toisten tuottamien tietojen varassa.
Varsinainen tutkimuskysymys tulee esille selkeämmin seuraavassa kappaleessa "Knowledge Exchange as a Social Dilemma", joka kuvailee tutkimuksen taustoja. Kappaleessa tulee myös esille sosiaalisen dilemman käsite, joka osoittautuu tutkimuksen kannalta keskeiseksi.
2. Materials and Methods
Varsinainen koejärjestely tuntui aluksi sekavalta, mutta avautui kyllä toisella lukukerralla. Sinänsä järjestely on yksinkertainen ja sellaisena helposti toistettavissa. Tutkimusmenetelmien esittely jäi epäselväksi, mutta nekin selvisivät, kun perehtyi tutkimuksen tuloksiin. Parametrit esitellään kyllä Abstract-osiossa, mutta artikkelin luettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta niiden avaaminen myös tekstissä olisi hyvä asia.
3. Results
Tutkimuksen tulokset esitetään tiiviisti ja esittelyn yhteydessä on myös joitakin kaavioita. Tulosten esittelyt omina kappaleinaan selkeästi otsikoituina helpottaa niiden löytämistä ja tulkitsemista. Kokeessa on kuitenkin tutkittu myös kahden faktorin (recommendation, feedback about the cooperation of others) ja tähän liiittyvät tulokset "katoavat" tekstiin. Epäselväksi jää, onko tutkimuksessa noussut esille muita yhteisvaikutuksia.
4. Conclusion
Tutkimuksen tuloksena on todettu, että sosiaalinen dilemma ilmenee aina, kun omien tietojen jakaminen aiheuttaa mahdollisen menetyksen itselle. Toisaalta artikkelissa esitetään tässä yhteydessä (ilman viitettä muihin tutkimuksiin), miten sosiaalinen palkkiokin toimii menetystä kompensoivana tekijänä. Konformisuuden käsitettä ei nosteta esille, mutta tutkimus antaa viitteitä siitä, että tietoisuus muiden auliisti jakamasta informaatiosta lisää myös omien tietojen esittämistä yhteisellä foorumilla.
5. Discussion
Varsinaista Discussion-osiota ei artikkeliin sisälly, mutta Some Practical Consequences -osiossa palataan johdannon wiki-tematiikkaan ja todetaan, että yhteistyö lisääntyy, jos siitä on etua sekä yksilölle että muille ryhmän jäsenille. Näin etenkin silloin, kun ryhmä on kiinteä ja ja sillä on selkeä yhteinen tavoite. Se miten tämä liittyy verkkoyhteisöihin ja etenkin wikipedia-tyyppisiin informaatiolähteisiin jää avoimeksi.
6. Title
Otsikko ei täysin vastaa artikkelin sisältöä. Otsikko viittaa ensisijaisesti tiedonvaihdon ja -jakamisen motiiveihin, kun artikkelin pääsisällöksi nousee sosiaalinen dilemma: jos autan muita, auttavatko muut minua. Sinänsä kyse on pohjimmiltaan motivaatiosta: onko tiedon tuottamisesta ja jakamisesta minulle hyötyä?
7. Abstract
Abstrakti on tiivis ja informatiivinen ja vastaa tutkimusastelemaa sekä tutkimuksen toteutusta. Myös tutkimusfaktorit esitellään selkeästi. Varsinaisista tutkimustuloksista nousee esille sosiaalinen dilemma.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
1. Introduction-osioon kannattaisi yhdistää myös seuraava kappale Knowledge Exchange as a Social Dilemma. Siinä tulisi myös määritellä tutkimuksen keskeiset käsitteet selkeästi.
2. Tutkimuksen faktoreiden esittäminen kuvaajien avulla selkiyttäisi tulosten esittelyä. Samalla eri faktorien mahdolliset yhteisvaikutukset nousisivat esille.
3. Osa johtopäätöksistä "vedetään hihasta" artikkelin lopussa. Erityisesti sosiaalisen arvostuksen merkitys jää perustelematta. Onko se tutkimuksen tulos?
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
1. Tutkimus on käytännönläheinen: kaikissa ryhmissä jokainen ryhmän jäsen joutuu arvioimaan omaa panostaan suhteessa omaan/muiden/yhteiseen etuun.
2. Artikkelissa esitelty koejärjestely on kohtuullisen yksinkertainen ja helposti toteutettavissa. Se on myös esitelty riittävän seikkaperäisesti.
3. Artikkelin abstrakti on tiivis ja herättää mielenkiinnon.
Arvaus: artikkeli on tiivistelmä laajemmasta tutkimusraportista. Se selittäisi tekstin"aukkojen" olemassaolon.
WRITING STYLE and LANGUAGE
Kieli on ammattimaista, mutta kuitenkin luettavissa ilman erityistä asiantuntemustakin. Oudot sanat löytyivät tavallisesta lukiolaisen sanakirjasta.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
REVIEW - COMMENTS FROM REFEREES
1. Introduction
Artikkelin johdanto on aika suppea ja hieman harhaanjohtava sikäli, että siinä keskitytään esittelemään tietoverkkoja ja niihin liittyvää yleistä ongelmaa: käyttäjiä on paljon, mutta tiedon esilletuojia vähän. Artikkelin tarkoituksesta todetaan, että pyrkimyksenä on osoittaa kokeellisesti, miksi ihmiset ovat haluttomia jakamaan tietojaan. Aiheen määrittely jää kuitenkin epäselväksi ja tutkimusmenetelmiin viitataan niukasti. Hypoteesiä ei erikseen määritellä, ei myöskään tutkimukseen liittyviä muuttujia. Johdannossa on viittauksia kolmeen aikaisempaan tutkimukseen, joiden aiheet liittyvät "vapaamatkustukseen" toisten tuottamien tietojen varassa.
Varsinainen tutkimuskysymys tulee esille selkeämmin seuraavassa kappaleessa "Knowledge Exchange as a Social Dilemma", joka kuvailee tutkimuksen taustoja. Kappaleessa tulee myös esille sosiaalisen dilemman käsite, joka osoittautuu tutkimuksen kannalta keskeiseksi.
2. Materials and Methods
Varsinainen koejärjestely tuntui aluksi sekavalta, mutta avautui kyllä toisella lukukerralla. Sinänsä järjestely on yksinkertainen ja sellaisena helposti toistettavissa. Tutkimusmenetelmien esittely jäi epäselväksi, mutta nekin selvisivät, kun perehtyi tutkimuksen tuloksiin. Parametrit esitellään kyllä Abstract-osiossa, mutta artikkelin luettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta niiden avaaminen myös tekstissä olisi hyvä asia.
3. Results
Tutkimuksen tulokset esitetään tiiviisti ja esittelyn yhteydessä on myös joitakin kaavioita. Tulosten esittelyt omina kappaleinaan selkeästi otsikoituina helpottaa niiden löytämistä ja tulkitsemista. Kokeessa on kuitenkin tutkittu myös kahden faktorin (recommendation, feedback about the cooperation of others) ja tähän liiittyvät tulokset "katoavat" tekstiin. Epäselväksi jää, onko tutkimuksessa noussut esille muita yhteisvaikutuksia.
4. Conclusion
Tutkimuksen tuloksena on todettu, että sosiaalinen dilemma ilmenee aina, kun omien tietojen jakaminen aiheuttaa mahdollisen menetyksen itselle. Toisaalta artikkelissa esitetään tässä yhteydessä (ilman viitettä muihin tutkimuksiin), miten sosiaalinen palkkiokin toimii menetystä kompensoivana tekijänä. Konformisuuden käsitettä ei nosteta esille, mutta tutkimus antaa viitteitä siitä, että tietoisuus muiden auliisti jakamasta informaatiosta lisää myös omien tietojen esittämistä yhteisellä foorumilla.
5. Discussion
Varsinaista Discussion-osiota ei artikkeliin sisälly, mutta Some Practical Consequences -osiossa palataan johdannon wiki-tematiikkaan ja todetaan, että yhteistyö lisääntyy, jos siitä on etua sekä yksilölle että muille ryhmän jäsenille. Näin etenkin silloin, kun ryhmä on kiinteä ja ja sillä on selkeä yhteinen tavoite. Se miten tämä liittyy verkkoyhteisöihin ja etenkin wikipedia-tyyppisiin informaatiolähteisiin jää avoimeksi.
6. Title
Otsikko ei täysin vastaa artikkelin sisältöä. Otsikko viittaa ensisijaisesti tiedonvaihdon ja -jakamisen motiiveihin, kun artikkelin pääsisällöksi nousee sosiaalinen dilemma: jos autan muita, auttavatko muut minua. Sinänsä kyse on pohjimmiltaan motivaatiosta: onko tiedon tuottamisesta ja jakamisesta minulle hyötyä?
7. Abstract
Abstrakti on tiivis ja informatiivinen ja vastaa tutkimusastelemaa sekä tutkimuksen toteutusta. Myös tutkimusfaktorit esitellään selkeästi. Varsinaisista tutkimustuloksista nousee esille sosiaalinen dilemma.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
1. Introduction-osioon kannattaisi yhdistää myös seuraava kappale Knowledge Exchange as a Social Dilemma. Siinä tulisi myös määritellä tutkimuksen keskeiset käsitteet selkeästi.
2. Tutkimuksen faktoreiden esittäminen kuvaajien avulla selkiyttäisi tulosten esittelyä. Samalla eri faktorien mahdolliset yhteisvaikutukset nousisivat esille.
3. Osa johtopäätöksistä "vedetään hihasta" artikkelin lopussa. Erityisesti sosiaalisen arvostuksen merkitys jää perustelematta. Onko se tutkimuksen tulos?
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
1. Tutkimus on käytännönläheinen: kaikissa ryhmissä jokainen ryhmän jäsen joutuu arvioimaan omaa panostaan suhteessa omaan/muiden/yhteiseen etuun.
2. Artikkelissa esitelty koejärjestely on kohtuullisen yksinkertainen ja helposti toteutettavissa. Se on myös esitelty riittävän seikkaperäisesti.
3. Artikkelin abstrakti on tiivis ja herättää mielenkiinnon.
Arvaus: artikkeli on tiivistelmä laajemmasta tutkimusraportista. Se selittäisi tekstin"aukkojen" olemassaolon.
WRITING STYLE and LANGUAGE
Kieli on ammattimaista, mutta kuitenkin luettavissa ilman erityistä asiantuntemustakin. Oudot sanat löytyivät tavallisesta lukiolaisen sanakirjasta.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments